Bonjour tout le monde!
Uusi viikko & uudet kujeet! Kuvista voi päätellä olotilan ja sen miten pirteenä täällä koitan heräillä :D Iha pirteenä tässä aamukahvia hörpin!
Uusi viikko & uudet kujeet! Kuvista voi päätellä olotilan ja sen miten pirteenä täällä koitan heräillä :D Iha pirteenä tässä aamukahvia hörpin!
Käytiin eilen vielä myöhään ajelemassa mon amin kanssa ja voi hitto vieköön sitä naurua, iha ku ois massuki vähä hellänä...
Hyvää läppändeerust ! Elämän pieniä iloja on.... nauraa ystävän kanssa <3
Kohta pitäis laittaa naama vähän veikeempään kuntoon ja lähtee tilsii kaverin luo josta lähetään käymää kaupassaaaaa, iltapäivällä ois tarkotus lähtee Jöpökän kans käymää cafélla :) Ystävät on parhautta! <3
Eilen juttelin kaverin kanssa kun tuntuu siltä että tänäpäivänä ihmiset kuin katoaa tai kaikkoaa ympäriltä... ainoastaan silloin kun on hankalaa tai ongelmia otetaan yhteyttä ja ollaan valmiina saamaan apua toiselta... silloin sitä heti käännytään vaan toisen puoleen, mutta sitten kun itsellään menee hyvin niin unohtuukin se toinen ihminen! Miksiiiiiiiiiiii? Mihin on kadonnu vanhat hyvät ajat, tavat? Tänä päivänä ystävyys merkkaa monille ainoastaan sitä että ollaan facebookissa ja ehkä kerran pari vuodessa vaihdetaan kuulumiset!
14.2 ystävänpäivä! Mutta muistakaa rakkaat että ystävää voi muistaa ihan vaikka 365 kertaa vuodessa ! Sen ei tarvitse olla painettu päivä jolloin käydään kaikki läpi! Ajattele vaikka tänään sitä ystävää josta et ole hetkeen kuullut, mitä hänelle kuuluu? Yllätä hänet, soita, lähetä tekstiviesti, tee jotain että hän muistaa että myös sinä välität!
Oon huomannu et monet on miun tiellä toinen toistensa jälkeen tippuneet pois matkasta, en väitä etteikö vikaa olisi koskaan ollu minussakin, kyllä ja varmasti onkin ollut... mutta en toisinaan ole siitä pahoillani että he joita "luulin ystäviksi tai kavereiksi" ovat lähteneet, koska jos en kelpaa juuri tälläisenä kuin oikeasti olen, pienenä, herkkänä, nauravaisena, surullisena silloin kun siltä tuntuu, vauhdikkaana, virheellisenä omana itsenäni, niin silloin en ole hänen arvoinen. Mutta kuitenkin samalla he, ketkä ovat jääneet luokseni, ovatkin sitä tärkeämpiä ja rakkaimpia miulle, ja mielestäni näytänkin sen heille.. useammin kuin kerran vuodessa. Heidän seurassaan miun ei tarvii olla "joku toinen" he tietävät että minäkään en ole täydellinen, teen virheitä joskus jopa suuriakin, mutta silti.. silti he pitävät miuta lähellään! Just like real friends do! <3
Te ketkä olette vielä matkassani mukana... Kiitos, olette kultaakin kalliimpaa! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti